Lisää toimia liikenteeseen ja kolehtia metsästä

Komission kesäpaketti vahvisti puun päästölaskennan pysymisen ennallaan. Mutta saako Suomi rangastuksen siitä, että on kerännyt hiilinieluja keräämällä kolehdin kansainvälisiin ilmastotalkoisiin? Liikenteessä biopolttoaineilla nähdään iso rooli.


Euroopan komissio teki heinäkuussa esityksen jäsenvaltioiden ilmastopäästöjen vähennysvelvoitteista päästökaupan ulkopuolella. Tämä tarkoittaa liikenteen, erillislämmityksen, jätehuollon ja maatalouden toimialoja sekä osaa teollisuutta.

Komissio antoi ehdotuksen myös maankäyttö- ja metsätoimialan (LULUCF) päästöjen ja nielujen laskennasta sekä esitteli vähäpäästöiseen liikenteeseen tähtäävän strategian.

40 prosenttia vähemmän päästöjä

Kesäpaketilla ja jo aiemmin esitetyllä päästökauppaa koskevalla ehdotuksella EU:n on määrä saavuttaa viime vuonna YK:lle antamansa lupauksen eli vähintään 40 %:n päästöjen vähentämisen vuoden 1990 tasolta 2030 mennessä.

Jäsenvaltioille esitettiin sitovat vuotuiset kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet vuosiksi 2021–2030. Suomelle ehdotetut päästövähennystavoitteet ovat odotettua tiukemmat. Päästöjä olisi vähennettävä Suomessa 39 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasolta. Vuoteen 2015 mennessä päästöt ovat vähentyneet 17 %, joten lisävähennyksiä tarvitaan.

Maakohtaisessa taakanjaossa käytetään vuoden 2013 bruttokansantuotetta asukasta kohti tietoja ja keskimääräistä vauraammille EU-maille asetetaan suurempia leikkausprosentteja.

Suomessa päästöjä pitää vähentää etenkin liikenteessä, sillä vuonna 2015 se kattoi 36 % päästökaupan ulkopuolisista päästöistä. Rakennusten erillislämmityksen osuus on 26 % ja maatalouden osuus 22 %, mutta maatalouden päästövähennyspotentiaali arvioidaan vähäiseksi.

Komissio päätyi maankäyttösektorin osalta esityksessään ratkaisuun, jossa koko sektorille asetetaan velvoite välttää nettopäästöt. Maatalouden tai liikenteen päästöjen kompensointiin saa rajoitetusti hyödyntää metsitystoimia. Kestävälle metsänhoidolle ei oikeutta esitetty, mutta ovi sille jätettiin raolleen.

Puun päästökerroin pysyy ennallaan

Bioenergia-alan kannalta on tärkeää, että puun energiakäytön päästölaskenta on odotetusti hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ohjeistuksen mukaista: polton päästökerroin on nolla ja päästöt otetaan huomioon maankäyttösektorilla.

Ehdotuksen yhteydessä joudutaan kuitenkin käymään läpi Suomelle ja bioenergia-alalle isoja periaatteellisia kysymyksiä. Käytännön vaikutusten osalta keskiössä ovat metsityksen ja metsien hoidon erilainen kohtelu sekä etenkin 2018 mennessä määriteltävä ns. vertailutaso metsien hiilinielulle. Metsiemme hiilivarasto on kasvanut 1960-luvulta alkaen ja vuosittainen hiilinielu oli vuonna 2015 yli 75 % päästökaupan ulkopuolisista päästöistä.

Saako kolehdista rangaista?

Menneinä vuosikymmeninä Suomi on antanut suuren hiilinielun muodossa ”kolehdin” kansainvälisiin ilmastotalkoisiin. Hyötyä ilmastopolitiikassa ei ole juurikaan saatu. Suomi on hiilinielujen osalta pyrkinyt mahdollistamaan kestävän metsätalouden ja -teollisuuden sekä niihin liittyvän bioenergian käytön. Komission ehdotuksessa on piirteitä, joissa vuositason hiilinielulle halutaan asettaa minimitaso. Samalla halutaan siirtää päätäntävaltaa minimitason määrittämisestä jäsenmailta EU:lle. Suomen ilmastokolehti ei enää riittäisi. Jos Suomen kolehti pienenisi EU:n mielestä liikaa, voitaisiin sitä verrata suoraan päästöjen kasvattamiseen vaikkapa liikenteessä ja vaatia Suomea korvaamaan tilanne. Jos tällaiseen tilanteeseen jouduttaisiin, tilanne olisi epäreilu, sillä hiilinielun olemassaolo on ilmaston kannalta aina hyvä asia, kun taas päästöjen lisääminen ei.

Onko valtioilla velvoite kasvattaa hiilivarastoja vai vuosittaista hiilinielua? Pariisin sopimuksen mukaan osapuolten tulisi ryhtyä toimiin suojellakseen ja lisätäkseen kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien. Se ei tarkoita, että hiilinielut tulee maksimoida seurauksista riippumatta. Euroopan jo nyt metsäisimmässä maassa olisi pähkähullua museoida talousmetsiä ilmastoperustein ja korvauksetta. Luonnonvarakeskus on varoittanut, että hiilen pitkäaikainen varastointi tihentyvissä ja ikääntyvissä metsissä on riskialtista, koska puuston kasvu hidastuu ja ikääntyneet metsät ovat alttiimpia myrsky- ja hyönteistuhoille.

Liikenteen biopolttoaineilla on suuri rooli

Liikennettä koskevassa tiedonannossa biopolttoaineilla on oma tunnustettu ja tärkeä roolinsa siirtymässä kohti vähähiilistä liikennejärjestelmää, mutta strategia nostaa (bio)kaasuliikennettä esiin harmillisen vähän. Komissio tunnustaa, että nykytoimin ei päästä vähentämään merkittävästi fossiilisia polttoaineita liikenteessä (90 %, 2030 ja 86 %, 2050) joten toimenpiteitä tarvitaan. Bio- ja synteettisten uusiutuvien polttoaineiden tutkimukseen aiotaan panostaa, koska se mahdollistaa eurooppalaisyrityksille markkinoita. Komission skenaariot lähtevät myös siitä, että EU:n alueella riittää tarpeeksi raaka-aineita edistyneille biopolttoaineille ja biokaasulle.

Toivoa sopii, että komission kesäpaketin käsittelyssä lopetetaan bioenergian suuntaan sohiminen ja aletaan keskittyä siihen mihin pitääkin: fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseen ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen sekä hiilivarastojen kasvattamiseen.

Lue aiheesta lisää 31.8.2016 ilmestyneestä Bioenergia-lehdestä.

Harri Laurikka

harri_lahiKirjoittaja on Bioenergia ry:n toimitusjohtaja, jonka omakotitalo lämpiää itse tehdyllä pilkkeellä ja maalämmöllä. Talon katolla sähköä tuottavat aurinkopaneelit

harri.laurikka@bioenergia.fi / 040 1630465

 

Vastaa