Liikenteen päästöjen vähentämisen sietämätön vaikeus

Liikenteen päästöjen vähentäminen on kallein kokonaisuus päästöjen vähentämisen sektoreista. Perinteisesti on lämmön tuotannon päästöjen vähentäminen ollut halvin ja seuraavavana järjestyksessä on ollut sähkö ja kaikista kallein on liikenne. Hallitus suunnitteleekin huomattavia muutoksia autoilun ja liikenteen verotuksessa tulevalle vuosikymmenelle.

Komission kesäpaketti velvoittaa toteutuessaan vähentämään päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjä 39 prosenttia. Liikenne on suurin taakanjakosektorin päästöjen lähde ja päästöjen vähentämistä tällä sektorilla tukee hallituksen lupaukset lisätä liikenteen biopolttoaineiden käyttöä ja vähentää öljyriippuvuutta.

Liikenteen päästöistä 90 prosenttia syntyy tieliikenteessä ja siitä 58 prosenttia syntyy henkilöautoista. Kun päästöjen vähentämisen tarve on suuri ja taakanjakosektorin päästöjen vähentämisen painopiste on tieliikenteessä, on syytä tarkastella mistä mahdollisuudet oikeasti löytyvät.

Tilanne on haastava koska liikennesuorite tulevaisuudessa ei ole pienenemässä, vaan on ennusteiden mukaan kasvamassa 0,6 prosentin vuosivauhtia. Kokonaiskasvu vuoteen 2030 on siis vähintään 10 prosentin luokkaa ja joidenkin arvioiden mukaan jopa 24 prosenttia. Tätä taustaa vasten on varsin haastavaa vähentää fossiilisen öljyn käytön Suomessa jopa 50 prosenttia vuoteen 2030 kuten hallitusohjelmaan on kirjattu.

Tarvitaan siis toimenpiteitä kehityksen jouduttamiseksi kohti vähäpäästöistä liikennettä eikä se ainakaan tässä vaiheessa näytä helpolta tai halvalta. Viime vuoden liikenteen päästöt olivat 11 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ja arvioiden mukaan me saamme päästä ilmaan enimmillään 7,9 miljoonaan tonnia 2020. Perusennusten mukaan voimme päästä vuoteen 2030 alas 9,8 miljoonaan tonniin. Yhden tai todennäköisesti jopa kahden lisämiljoonan tonnin vähentäminen vaatii biopolttoaineiden lisäämistä vuoden 2020 tavoitetasolta.

Pehmeitä ja kovia toimenpiteitä rinta rinnan

Autonvalmistajat pitävät joka tapauksessa huolen siitä että heidän uusien autojen henkilöauto- ja pakettiautomallistonsa ominaispäästöt laskevat keskimäärin 95 g CO2/km:iin, siihen pakottaa säädökset ja vastaavasti myös raskaan liikenteen säädökset.

Pehmeitä keinoja on arvioitu oleva useita ja niistä helpompia ovat kävelemään siirtyminen ja siirtyminen polkupyöräilyyn (miksei myös sähköiseen pyörään). Tämä tietysti tapahtuu samalla kuin rakentaminen ja asuminen tiivistyvät. Yksityisautoilun siirtyminen joukkoliikenteeseen on tietenkin toivottavaa kuten ennenkin ja sääntelyn vapautumisen myötä asioita on alkanut tapahtuakin. Eri liikennemuotojen sujuva yhdistäminen varmaan helpottuu. Junaliikenteen asiakkaiden siirtyminen busseihin ei vähennä päästöjä, mutta autoilijoiden siirtyminen sen sijaan tekee sen. Odotettavissa on joka tapauksessa lisää Onnibusseja, Uber-palveluja, ja kimppakyytejä ja etätyötä ja Skype-kokouksia.

Pehmeiden keinojen lisääminen olisi päästökustannuksiltaan negatiiviset eli selkokielellä säästäisi selvää rahaa kaikille kansaisille ja valtiollekin. Nämä keinot eivät juurikaan ole ottaneet toteutukseen ihan itsestään. Ihmiset eivät siirry polkupyörään tai bussiin vaikka se on halvempaa. Tarvitaan  toimenpiteitä joilla saadaan päästösäästöt ja rahojen säästöt toteutumaan. Niistä halvin on kilpailun esteiden ja sääntelyn purkaminen.

Päästösäästöjen toteutumiseen tarvitaan kuitenkin varmojakin keinoja, joista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kuten biopolttoaineilla, biokaasulla, etanolilla ja sähköllä  on selvä rooli – ehkä jopa vetyautoilla.

Biopolttoaineiden rooli tärkeä ja vaikutus nopea

Tärkeä ja nopea keino päästövähennyksiin on  biopolttoaineen osuuden lisääminen. Sen lopullinen lisäämistarve tarkenee syksyn mittaan.

Biopolttoaineiden osuuden lisääminen on omissa käsissä. Nykyinen tavoite on 20 prosenttia. Tämä siis kaksoislaskennan mukaan, tarkoittaen että todellisen osuuden tulee olla vähintään 10 prosenttia. Se onkin toteutunut erittäin hyvin. Ensimmäisen sukupolven polttoaineen tukeminen –  esimerkiksi viljapohjainen etanoli – ei ole 2020 jälkeen enää mahdollista ja käyttöä rajoitetaan, minkä takia toisen sukupolven biopolttoaineiden rooli vahvistuu. Hallituksen poliittinen linjaus vuoteen 2030 on 40 prosenttia kaksoislaskettuna.

Käytännössä vaaditaan vähintään arviolta miljoona tonnia lisää biopolttoaineita, mieluummin kotimaisista raaka-aineista tehtynä. Nyt sopii siis odottaa, että oikeasti lähdetään investoimaan kotimaisiin biopolttoaineisiin. Tämä edellyttää että investointiympäristö on kunnossa. Sitä se ei vielä ole, koska useat EU-säädökset ovat edelleen auki, kuten  joulukuussa tuleva esitys biomassan kestävyyspolitiikka ja tänä vuonna parlamentissa äänestykseen menevä jätedirektiivi.

Muita keinoja nykyautokannan ominaispäästöjen vähentämiseksi löytyy sähköautokannan lisäämisestä. Nykyiset oletukset lähtevät siitä että nykytoimilla sähköautoja on liikenteessä 2020 18 000 kun niitä nyt on vasta reilut 2 000 kappaletta ladattavat hybridit mukaan lukien. llman lisätoimenpiteitä niitä oletetaan olevan 120 000 vuonna 2030, siis viitisen prosenttia yli 2 miljoonana auton autokannasta.

Arvioiden mukaan 250 000 sähköauton päästövähenemä on vain 0,25 miljoonaa tonnia, mikä johtunee suuresta hybridiautojen osuudesta. Autoilussa tarvitaan edelleen täyssähköautojen läpimurto mutta se saattaa sittenkin myöhästyä optimistisimpiin arvioihin nähden. Niitä odotellessa ajellaan kasvavalla ladattavien hybridiautojen autokannalla.

Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tullaan tarvitsemaan kaikkia päästöjen vähentämiskeinoja, sekä pehmeitä että kovia. Kovien ohjauskeinojen käyttöä pitää kuitenkin aloittaa kustannustehokkaimmasta päästä tekemättä haittaa markkinoille.

Liikenne on tärkeä osa kotimaista energia- ja ilmastostrategiaa.  Pitää muistaa että kaikki maat istuvat samojen kysymysten äärellä ja se luo mahdollisuuksia myös teknologian vientiin.

Tage Fredriksson

tage-lahi Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö, joka päivittäin liikkuu 180 km autolla ja metrolla. Bussillakin liikkuminen onnistuu uuden kilpailutilanteen ansiosta.

tage.fredriksson@bioenergia.fi / 040 511 2246

1 kommentti

  1. Raimo Mikkola says: Vastaa

    Tervehdys!
    Luin blogin liikenteen päästöjen vähentämisestä. Tuli seuraavia asioita mieleen. Voisitteko kirjoittaa blogiin artikkelin siitä mikä on hyötysuhde kun puupohjaisesta raaka-aineesta tehdään esim biodieseliä.
    Eli paljonko yhden biodieselkilon valmistamiseen kuluu puuta?
    Mikä on raaka-aineen energiasisältö verrattuna lopputuotteen energiasisältöön?
    Mikä on EROEI ja hyötysuhde koko prosessissa EROI = tuotteiden sisältämä energia jaettuna prosessiin käytetyillä uusiutumattomilla energiapanoksilla.
    Hyötysuhde = tuotteiden sisältämä energia jaettuna kaikilla energiapanoksilla (sisältää siis puun itsensä energian)

Vastaa