Lisää bioenergiaa vai fossiilienergiaa?

Metsähaketukea on jalostavasta teollisuudesta kritisoitu; samaan aikaan kun EU komissio kehuu sitä mantereen kustannustehokkaimmaksi uusiutuvan energian edistämistavaksi. Hakkeen kilpailuasetelman huonontaminen tarkoittaisi kuitenkin fossiilisen energian suhteellista edistämistä, valottaa Tage Fredriksson.

Metsäteollisuuden sivutuotteet, metsähake, turve ja fossiiliset tuontipolttoaineet ovat keskeisiä energiateollisuuden polttoainavalikoimassa ja niillä tuotetaan lähes kaikki tarvittava prosessilämpö ja lämmitysenergia. Näiden lisäksi poltetaan jätteitä ja otetaan talteen hukkalämpöä. Jätteiden polton määrä ei enää kasva merkittävästi.mkeisala

Metsäteollisuuden kiinteitä sivutuotteita kuten kuorta ja purua syntyy vuositasolla noin 20 TWh ja siitä käytetään ennen kaikkea teollisuuden omissa laitoksissa valtaosa niin että 5 TWh jää myytäväksi energiateollisuuden kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon käyttöön. Sivutuotteiden lisäksi energiayhtiöt käyttivät 2015 yli 9 TWh haketta, yli 8 TWh turvetta, 11 TWh kivihiiltä, 1 TWh öljyä ja lähes 11 TWh maakaasua. Jonkin verran käytettiin myös kierrätyspuuta ja purusta jalostettua pellettiä. Haketta käyttää merkittävässä määrin myös metsäteollisuus itse.

Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnin jälkeen meidän pitää keskittyä siihen miten nykyisestä fossiilitaloudesta päästään irti ja lisäämme kotimaisen puun ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttöä määrätietoisesti lämmön, sähkön ja biopolttoaineiden tuotannossa. Tämä tahtotila näkyy vahvasti myös hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa. Vuonna 2016 fossiilisten polttoaineiden käyttö tosin kasvoi 5 prosentilla edellisvuodesta ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on vielä 38 prosenttia.

Puun osuus on kasvanut ilahduttavan paljon ja muodosti 2016 yhdessä 25,7 prosentin osuuden kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannosta. Fossiilisten polttoaineiden osuus oli edelleen 46 prosenttia. Hakkeen sähkötuki on mitoitettu turpeen kilpailukyvyn mukaan. Viime vuonna turpeen kokonaiskäyttö laski selvästi (-5%) ja edellistä kylmempi vuosi nosti puun kokonaiskäyttöä 5 %.

Huonontamalla hakkeen kilpailuasemaa CHP-tuotannossa heikennetään hakkeen asemaa suhteessa kilpaileviin fossiilisiin polttoaineisiin ja kokonaisuus kääntyy kotimaisten polttoaineiden haitaksi.

Hakkeen käyttöä on uuden Ilmasto- ja energiastrategian mukaan tarkoitus lähes kaksinkertaistaa 13 vuodessa ja tämä vaatii käytännössä 1 TWh (0,5 miljoonan kiintokuutiometrin) käytön kasvun vuosittain. Valitettavasti hakkeen käytön edellytykset ovat huonontuneet selvästi etenkin markkinasyistä fossiilisten polttoaineiden hinnan alennuttua, sähkön alhaisen hinnan takia ja päästökaupan hinnan pysyessä alhaisella tasolla.

Tämän lisäksi alennetaan hakkeen tukea järeän runkopuun hakkuukohteiden puulle 2019 alkaen, nuorten metsien hoidon tuen tasoa ja ehtoja on huononnettu jo pariin otteeseen ja Kemeraan liittyvä raskas hallinto uhkaa nuorten metsien puun hankintaa ja näiden kohteiden korjuuseen erikoistuneita yrittäjiä.

Jos joku energiantuottaja innostuisi ostamaan ja käyttämään laajamittaisesti kuitupuuta energiaksi hänen kannattaa muistaa että markkinahinta on jo olemassa kun puuta liikkuu makkinoilla yli 30 miljoonaa kuutiometriä ja valmiilla markkinahinnalla saa tarvitsemansa puun. Se on kuitenkin pääsääntöisesti liian kallista käytettäväksi energiantuotannossa.

Tage Fredriksson

tage-lahi Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö, joka päivittäin liikkuu 180 km autolla ja metrolla. Bussillakin liikkuminen onnistuu uuden kilpailutilanteen ansiosta.

tage.fredriksson@bioenergia.fi / 040 511 2246

Vastaa