Kaasu- ja flexfuel muunnoksille tukea – mistä onkaan kyse?

Hallitus teki päätöksiä liikenteen päästöjen vähentämisestä tulevina vuosina tällä viikolla budjettiriihessä. Päätöksiä edelsi Parlamentaarisen liikennetyöryhmän kolmen sivun väliraportti.

Valikoituja tuensaajia

Työryhmä päätyi perustelematta siihen, että hankintatukea uusille autoille annetaan ainoastaan täyssähköautoille. Tämä päätös on vaikea ymmärtää, sillä kaasuautoja on laajasti saatavilla ja uusia malleja tulee kauppoihin. Kaasuautot ovat myös hinnaltaan lähellä vastaavia bensa-autoja, joten pienikin hankintatuki olisi tehokas vaikutuksiltaan.

Työryhmä ja sitten hallitus päätti kuitenkin – ilmeisesti tätä puutetta kompensoiden – antaa hankintatukea, että lisätään olemassa olevan autoon toinen polttoainejärjestelmä: kaasu tai etanoli (flexfuel).

Niin kuin yleistä, spekulointi tuesta käynnistyi vilkkaasti. Tähän on vaikuttanut se, että LVM ei ole avannut suunnitelmia kovinkaan selvästi, tuesta on tiedottanut TEM. Ministeri Bernerin haastatteluissa esittämät luvut ovat etupäässä aiheuttaneet hämmennystä. Tukitasosta ei ole kerrottu.

Kyselyiden perusteella vaikuttaa siltä, että LVM:n momentille annettavan vuosittaisen 6 Me jakaminen ja sen hallinnointi on hyvinkin avoinna. Siksi ihmetyttää esimerkiksi Autotuojien Kallion ja muiden esittämät arviot korvamerkinnästä eri toimenpiteille.

Järkevät jälkimuunnokset

Mitä kaasu- ja flexfuel konvertointi eli muunnos sitten käytännössä tarkoittaa? Kyse ei ole moottorin vaihdosta. Kaasun ollessa kyseessä uuteen tai vanhaan autoon asennetaan ohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa liikennekaasun (biometaani tai maakaasu) käytön bensan kanssa rinnakkain ja erikseen. Autoon asennetaan yleensä takaluukkuun tai lava-auton lavalle kaasusäiliö sekä tankkausliitin ja putkilinja moottoritilaan.

Flexfuel puolestaan mahdollistaa etanolin käytön bensan seassa aina 85 % etanolipitoisuuteen asti. Järjestelmä asennetaan konepellin alle ja se tunnistaa kulloisenkin etanolipitoisuuden polttoaineessa ja säätää moottorin käynti seoksen mukaisesti.

Molemmat teknologiat ovat järkeviä. Siirtyminen pois fossiilisesta bensasta lähes 100 % uusiutuvaan vaihtoehtoon tapahtuu kustannustehokkaasti. Jos joutuu ajamaan välillä tankkausverkoston ulkopuolella, auto toimii edelleen myös varalla bensalla. Ja muuntaminen edistää lisäksi kotimaista työtä.

Näiden ratkaisujen tukeminen on päästöjen vähentämisen näkökulmasta tehokasta. Flexifuel-laitteiden osalta tuki ajoneuvoa kohti olisi joitain satoja euroja. Kaasuautoissa tukiosuus olisi 50 % tukitasolla noin 1500 e. Valtio saisi omansa myös takaisin yritysverotulojen kautta.

Tarkemmin näistä molemmista ratkaisuista voit lukea tästä Bioenergia-lehden jutusta. (pdf)

Tällainen jälkiasennus muutoskatsastetaan – ainakin näin tulisi tehdä. Suomessa on muutoskatsastettu viime vuosina noin 200 Flexfuel-autoa ja 25 – 50 kaasumuunnosta. Tiedot kentältä kertovat, että katsastamattomiakin autoja on liikenteessä jonkin verran.

Muunnostuki on mahdollisuus edistää pätevien asentajien sekä hyvien osien käyttöä ja auton muutoskatsastusta.

Romutuspalkkio sellaisenaan romukoppaan

Pari sanaa vielä romutuspalkkiosta. Se on osa hallituksen keräämää tukipakettia. Edellisvuoden palkkio edisti autokauppaa, mutta tuen avulla hankittiin hyvin vähän aidosti vähäpäästöisiä ja uusiutuvaa energiaa käyttäviä autoja. Romutuspalkkion seurantatutkimuksen mukaan vain 0,2 % eli noin 30 kpl tuen avulla hankituista autoista oli muita kuin bensa- tai dieselautoja. Ei kai ole tarkoitus mennä seuraavakin vuosi samoilla spekseillä, jotka eivät ohjaa Energia- ja ilmastostrategian sekä KAISU:n mukaiselle uralle?

Hallituksen liikenteeseen osoittama tukikokonaisuus ei näytä kovin vaikuttavalta vähäpäästöisen liikenteen edistämisen kannalta.

Hannes Tuohiniitty

Hannes Tuohiniitty_low Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö, jonka omakotitalo lämpiää klapeilla, pian myös aurinkolämmöllä. Liikkuminen käy biokaasuautolla.

hannes.tuohiniitty@bioenergia.fi / 040 1948628

Vastaa