Emissionswende

Kuva: Joshua Mayer, Creative Commons.

Saksassa on haluttu profiloitua ympäristöveturiksi energiaratkaisuissa. Nyt kuuluu kuitenkin erilaista viestiä ja päästöjen vähennys ei ole toteutunut suunnitellusti, Harri Laurikka kertoo. Suomi on perustellusti onnistunut paremmin vähentämään päästöjä ja kasvattamaan lisäämään uusiutuvaa energiaa.

Saksan hallitusneuvotteluista kuului kummia. Vain muutama viikko sen jälkeen, kun Pariisin korkean tason One Planet Summitin ovet olivat sulkeutuneet, ympäristöveturiksi mielellään profiloituvasta Saksasta kerrottiin, että sinänsä kova -40%:n prosentin päästövähennystavoite (1990 – 2020) sivuutettaisiin ja tehtäisiin päästövähennykset… sitten myöhemmin. Kerrottuja syitä olivat ennusteita kovempi talouskasvu ja maahanmuutto. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä vähennetään -55 %.

Hallitusneuvotteluiden pohjapaperi tuli äskettäin julkisuuteen. Vuoden 2020 tavoitteesta ei siinä suoraan luovuta, mutta sitoutuminenkin on kovin heppoista laatua: vuoden 2018 aikana tehdään selvitys, jossa pohditaan keinoja ”päästövähennysaukon” (jonka olemassaolo sentään tunnustetaan) pienentämiseksi.  

Saksa oli vuoteen 2015 mennessä vähentänyt päästöjä vasta -28 %. Tai -27 % vuoden 1990 tasolta, jos otetaan huomioon koko talous eli myös maankäytön päästöt. Saksan kokoon suhteutettuna pienet hiilinielut ovat pienentyneet lisää 25 vuodessa.

Suomi vähensi uusimpien tietojen mukaan vuoteen 2015 mennessä koko taloudessa nettopäästöjään -54 %, tuplasi hiilinielut ja lisäsi bio- ja uusiutuvaa energiaa 120 %.

Luonnollinen seuraus kaikesta tästä on ollut se, että suomalaiset ympäristöjärjestöt ovat ylistäneet Saksaa, lobanneet Suomen hallitusta vastaan Brysselissä ja levittäneet pilakuvia ympäristöministeristä. Muutama viikko pilakuvien jälkeen ja – lähes samanaikaisesti Saksasta tulleiden uutisten kanssa – ministeri Tiilikainen esitti kivihiilen nopeutettua alasajoa Suomessa.

Ympäristöjärjestöjen kampanjoinnilla on ollut vaikutusta. Bioenergian suosio kotimaassa on Energiateollisuuden kyselyssä laskenut joka vuosi 2014 alkaen. Silti bioenergian lisäämistä kannattaa kaksi kolmasosaa suomalaisista ja vain 8 % haluaa vähentää sen käyttöä. Tuoreimman kyselyn tulos on lähes tismalleen sama kuin Bioenergia ry:n keväällä 2017 tehdyssä kyselyssä.

Vaikuttaa siltä, että suomalaiset tietävät, mitä bioenergian kanssa tekevät. Suomalaiset ymmärtävät, että oma osuus ilmastotalkoisiin pitää toimittaa – mieluummin etuajassa – ja että metsien käytöllä on rajat. Harva haluaa silti lähimetsästään ryteikön, harvennuksiakin siis tarvitaan ja suuresta osasta metsiä myös toimeentuloa. Teollisuudelle kelpaavasta kuitu- tai tukkipuusta suomalaiset eivät energiaa mielellään tee. Siinähän häviäisi selvää rahaa.

Harri Laurikka

harri_lahiKirjoittaja on Bioenergia ry:n toimitusjohtaja, jonka omakotitalo lämpiää itse tehdyllä pilkkeellä ja maalämmöllä. Talon katolla sähköä tuottavat aurinkopaneelit

harri.laurikka@bioenergia.fi / 040 1630465

Vastaa