Päästöoikeuksien hinta nousussa

Kuva: greensefa, Creative Commons lisenssi

Useimpien analyytikoiden hintaennusteet päästöoikeuksille ovat nousujohteisia seuraavan viiden vuoden aikana, kertoo Harri Laurikka. Päästöoikeuksien hinnan nousu voi osaltaan kirittää lämmöntuotannossa hakkeen, kuoren ja purun kilpailukykyä.

EU:n päästökauppajärjestelmää on usein syytetty siitä, että se on tehoton. Päästöoikeudet ovat olleet liian halpoja ‒ milloin mihinkin tarkoitukseen. Silti päästökauppa nostetaan usein ensisijaisena vaihtoehtona, kun mietitään poliittista ohjausta linjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päästökauppaa on myös kehuttu markkinalähtöisenä lähestymistapana päästöjen vähentämiseen ja samalla haukuttu siitä, että sitä on ohjattu niin paljon poliittisilla päätöksillä.

Aika vähän päästökauppaa on kiitelty siitä, että se on isossa kuvassa toiminut juuri niin kuin sen on alkuperäisessä ideassaan tarkoituskin toimia: luonut eurooppalaisen markkinahinnan päästöille ja vähentänyt päästöjä EU:ssa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Päästöoikeuksien hintatason romahdutti markkinoille syntynyt valtava ylijäämä kaupattavia oikeuksia. Ei ole kuitenkaan järjestelmän vika, jos päästötavoitteiden laskentaoletukset eivät osuneet nappiin esimerkiksi talouskehityksen suhteen. Myös päällekkäiset uusiutuvan energian ja energiatehokkuustavoitteet ovat painaneet hintatasoa. Päästökauppaan olisi voitu rakentaa minimihinta. Tämä olisi tietenkin samalla tarkoittanut sitä, että EU olisi tarvittaessa suostunut vähentämään päästöjä ennakoitua enemmän. Tällaista kovin harva aikoinaan halusi.

Useimpien analyytikoiden hintaennusteet päästöoikeuksille ovat nousujohteisia seuraavan viiden vuoden aikana. Lokakuussa 2017 tehdyssä kyselyssä seitsemälle päästökaupan analyytikolle, keskiarvoennuste vuodelle 2018 oli 7,6 €/tCO2, 9,9 €/tCO2 vuodelle 2019 ja 14,7 €/tCO2 vuodelle 2020.

Marraskuun alussa EU:ssa saavutettiin yhteisymmärrys päästökaupan uudistamisesta 2020 jälkeen. Päästökaton tiukentumisvauhtia kiristettiin ja ylijäämän siirtymistä markkinoita tasapainottavaan ns. markkinavakausvarantoon vauhditettiin. Tärkeä muutos oli se, että markkinavakausvarannosta myös 2023 alkaen tullaan säännöllisesti mitätöimään päästöoikeuksia eikä mitätöitävien oikeuksien määrää ole rajoitettu. Tätä kirjoitettaessa helmikuun alussa 2018 päästöoikeuden hinta on noin tuplaantunut viime kesän luvuista 9 €/tCO2 :oon. Suomalaisen Enegian keskiennuste vuosille 2022‒23 on noin 18 €/tCO2.

Nouseva hinta – yhdessä kovassa nousussa olleen öljyn hinnan ja vuoden 2018 alusta kohonneiden energiaverojen kanssa ‒ tukee lämmöntuotannossa hakkeen, kuoren ja purun kilpailukykyä. Päästökaupan piirissä energiaturpeen kilpailukyky heikkenee, mutta pienimuotoisissa, päästökaupan ulkopuolisissa käyttökohteissa kilpailukyky paranee. Sähköntuotannossa erityisesti purun ja kuoren kilpailukyky paranee, aluksi myös metsähakkeen. Metsähakkeen kilpailukykyyn positiivisia vaikutuksia vaimentaa nousevan päästöoikeuden hinnan myötä laskeva tukitaso sähköntuotannossa. Tukitaso alkaa laskea nykyiseltä 18 €/MWh tasolta, kun päästöoikeuden kolmen kuukauden keskiarvohinta ylittää 10,44 €/tCO2. Kun hinta ylittää 22,95 €/tCO2, tukea ei enää makseta lainkaan.

Harri Laurikka

harri_lahiKirjoittaja on Bioenergia ry:n toimitusjohtaja, jonka omakotitalo lämpiää itse tehdyllä pilkkeellä ja maalämmöllä. Talon katolla sähköä tuottavat aurinkopaneelit

harri.laurikka@bioenergia.fi / 040 1630465

Vastaa