Puu ja pää tuottavat fiksua kaupunkienergiaa

Hämeenlinna torjuu ilmastonmuutosta lisäämällä energiapuun käyttöä. Suuntaus hyödyttää myös alueen taloutta.

Vanha sanonta Suomen menestyksen kahdesta tukijalasta, puusta ja päästä, pitää edelleen paikkansa. Fiksussa puunkäytössä tarvitaan päätä, siis uusia innovaatioita, resurssiviisasta ajattelua ja materiaalivirtojen hyödyntämistä – ihan lähellä.

Puusta on moneksi. Siitä on energiaksi kaupunkilaisille ja se on hyväksi myös Suomen luonnolle ja maapallon ilmastolle. Näin me ajattelemme Hämeenlinnassa ja toimimme sen mukaan. Lähialueiltamme korjattu energiapuu kattaa parin vuoden päästä yli 80 prosenttia lämmöntuotannostamme, kun perinteikkään Vanajan voimalan uudistustyö on saatu valmiiksi.

Moderni suomalainen arvostaa asuinkaupunkinsa ympäristövastuullisia toimia. Hän arvostaa sitä, että kraanasta tulee puhdasta vettä, lämpö ja sähkö tuotetaan vastuullisesti ja ympäristön monimuotoisuudesta huolehditaan. Yhä useampi edellyttää, että kotikaupunki kantaa vastuunsa ilmastomuutoksen torjunnassa. Hämeenlinna vastaa näihin vaateisiin muun muassa sillä, että biotalousekosysteemin luonti on yksi kaupungin viidestä painopistealueesta.

Energiapuun kasvava hyödyntäminen on yksi ilmastonmuutosta torjuvista toimistamme. Sillä vähennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä. Lähellä tuotetun energiapuun kuljetukset rasittavat ympäristöä vähemmän kuin tuontienergian. Kotimaisella lähienergialla on merkitystä kansantaloudelle, kun energiahankintaan käytetyt rahat maksetaan kotimaiselle toimijalle, eikä niitä käytetä tuontipolttoaineiden hankintaan.

Energiapuun käyttö parantaa metsien kasvua. Hoidettu metsä, josta energiapuuta kerätään taimikon hoitohakkuista päätehakkuiden tähdepuun keruuseen, kasvattaa hiilinieluja huomattavasti nopeammin kuin hoitamaton metsä. Hyödynnetty energiapuu tuo metsänomistajalle tuloa, joka voi parhaimmillaan ylittää jopa kuitupuuhakkuusta saadun tulon.

Aluetaloutta ja asukasaktiivisuutta

Metsävarojen kattava hyödyntäminen tukee voimakkaasti aluetaloutta. Kun energiapuun käyttö nousee yhä tärkeämpään rooliin perinteisen puukorjuun rinnalle, lisää se työvoimatarvetta kaikissa tuotantoketjun vaiheissa: korjuussa, kuljetuksissa, energiapuun käsittelyssä ja energialaitoksissa.

Energiapuun hyödyntäminen voi olla myös yhteisöllinen ja kaupunkilaisten omaa aktiivisuutta lisäävä asia. Hämeenlinnassa tehtiin mainio valtuustoaloite, että historiallisia perinnemaisemia lähdetään entisöimään niin, että sieltä saatava puuaines hyödynnetään energiatuotantoon.

Aloitteessa ehdotetaan, että kaupunki koordinoi risusavotoita, joihin kaupunkilaiset voivat osallistua esimerkiksi järjestöjen tukemina. Hyödyt ovat moninaiset: kaupungille rahaa energiapuusta, polttolaitoksille ekologista energiaa, parempi ympäristö sekä kaupunkilaisille mielekästä talkootyötä luonnossa. Tällaista uudenlaista yhdessä tekemistä me tarvitsemme.

Kanta-Häme on biotalouden ja metsäosaamisen osalta ainutlaatuinen alue. Olemme Suomen vilja-aitta, metsiä on paljon ja ne kasvavat hyvin. Meillä on alan pitkäaikaista ja syvällistä huippuosaamista muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulussa, Luonnonvarakeskus Lukessa, Lammin biologisella asemalla ja Evon metsäoppilaitoksessa. Niissä kaikissa kehitetään metsäalan uusia innovaatioita, jotka voivat kasvaa vientituotteiksi torjumaan globaalisti ilmastonmuutosta.

Hämeenlinnan on luontevaa hyödyntää energiapuuta mahdollisimman laajasti, sillä kaupungin metsävarat ovat 5 600 hehtaaria. Tuolta alalta hakataan vuosittain noin 20 000 kuutiota, reilu puolet metsiemme 36 000 kuution vuosikasvusta. Voimme siis hyvin lisätä puuraaka-aineen hyödyntämistä sekä energiakäytössä että aivan uusilla teknologioilla.

Olemme Hämeenlinnassa hyvin tyytyväisiä siitä, että olemme onnistuneet nostamaan energiapuun osuutta energiatuotannossamme. Samalla tiedämme olevamme ilmastotalkoissa vasta alkumetreillä. Sekä puuenergian hyödyntämisessä että muissakin ilmastonmuutosta ehkäisevissä toimissa meidän on koko ajan keksittävä ja otettava käyttöön uusia innovatiivisia toimia, jotta pelastamme maapallomme tuleville polville. Käytetään siis puuta ja päätä.


Sari Rautio

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Vastaa